Suositut tekstit

torstai 20. tammikuuta 2011

Ankaraa herkuttelua

Tämän viikon hyvinsyönti on jatkunut. Kävin tiistaina uudestaan vegaaniravintola Bistro Artesanessa, nyt lounasseuranani vanha kaverini Vilja, sillä työpaikkamme ovat lähekkäin. Kuulin samalla Viljan hää- ja vauvauutiset!!! Ihanaa.

Vilja salaatin ja hedelmien kimpussa. 

Illalla menin tyttöystäväni V:n kanssa syömään Siltaseen, jossa oli yllätykseksemme kaikki ruuat puoleen hintaan, koska ravintola testasi uutta menuaan. Sain hampurilaisen ja isot ranskalaiset sitten vain viidellä eurolla. Jatkoimme Kuvataideakatemiaan, jossa oli Paulan luokan taidenäyttelyn avajaiset. Näyttelyn nimi on Tila ja aika. Jokainen oli saanut sinne yhden teoksensa. Tästä klikkaamalla voit nähdä Paulan videon.


Paulan videoteos nimeltä Huulipuna. Paula on vasemman puoleinen tyttö vaaleansinisessä yöpuvussa.


taiteilija ja hänen teoksensa

Eilen illalla kävin Kitschissä moikkaamassa Hanna S:ää, joka perusti liikkeen kuusi vuotta sitten Kalevankadulle. Kuulin, että tämä ihana ja hassu lahja- ja sisustustavarapuoti lopettaa helmikuussa!! Uutinen oli shokki, mutta Kitschin erittäin hyvin pyörinyt nettimyynti jatkuu.

Kävin myös uimassa Yrjönkadulla, niin kuin joka viikko uintiporukkani kanssa. Uiminen on yhtä aikaa rentouttavaa leppoistamista, urheilua ja sosiaalista kanssakäymistä kavereiden kanssa. Lisäksi pääsee saunaan. Yrtsistä on myös tullut kohtaamispaikka, jossa lähes joka kerta törmää sattumalta muihin kavereihin ja tuttuihin ja naamatuttuihin.

Yrjönkadun uimahalli on Suomen vanhin, rakennettu 1920-luvulla, ja sen sisätilat ovat "ylevän" kauniit. Lisäksi siellä voi uida alasti, mikä ei alun perin pari vuotta sitten ollut mielestäni yhtään plussaa, mutta olen huomannut alastonuinnin olevan eheyttävää ja voimaannuttavaa. Alastomuuden ei tarvitse olla iso juttu. Enää se ei uidessa tunnu miltään.


Lehtikuva Yrjönkadun uimahallista, näköjään miesten vuorolta. 

Jatkoimme Anna-Kaisan ja toisen Hannan kanssa syömään lähelle "kantapaikkaani" Kitch-luomuravintolaan (yhden kirjaimen ero aikaisemmin mainittuun lahjapuotiin, ole tarkkana...). Kitchin sisustuksessa on somaa retroilua. Söin jättikatkarapuja wasabi-dipillä (odotin tulista kokemusta, mutta oli aika mieto) ja espanjalaisen perussuosikkini patatas bravasin - yksinkertaista mutta hyvää. Eilen kävin työkavereideni kanssa ensimmäistä kertaa pitsalla Mäkikuplassa, oikein sörkkäläiseen henkeen.

* * * * *

Tänään en olisi yhtään jaksanut lähteä ruokakauppaan, niin tylsääääääääää, mutta sitten mieleeni tuli Stockan Herkku - ja innostuin. Käytännöllisesti ajateltuna minulla ei olisi varaa ostella näin usein ruokiani Herkusta, mutta kun olen tällainen herkkusuu... Voisin laittaa kaikki rahani ruokaan! Nyt uudistettuna Herkku on entistä runsaampi ja sieltä löytää kaikenlaista, mitä lähikaupoissa ei ole. Tosin lähiruokakauppani on kuuluisa K-Market Albertin Herkku. Juu, Herkkuja riittää... Albertin Herkku on pieni ruokakauppa, jossa on paljon "luksus" ruokatuotteita ja esimerkiksi oma hyllynsä sushin tekemistä varten. Valokuvassa alla oleva wieniläinen vanhanajan punainen Julius Meinl -kahvipaketti on ostettu tällä viikolla Albertin Herkusta.


Stockan Herkun uusi hitti on ollut lähiruokana mainostetut kotijogurttit, joten pitihän niitä testata. Ostin Paavolan Kotijuustotilan hunajaomenan ja Ahon Jogurtin puolukan. Molemmat 500 gramman purkit olivat vielä edullisia: 2,15 euroa kappale.

Sitten toiset Stockan Herkun paheeni: artisokka-tuorepasta, kurpitsa-perunagnocchit ja uuniin laitettavat La Créme Brulee au Chocolat -jälkkärit.

 * * * * *

Enpäs olekaan tainnut kirjoittaa täällä paljon mitään töistäni. Aloitin työt kustantamolla viime vuoden lokakuun alussa. Laskeskelin nyt, että olen tänä aikana ehtinyt toimittaa valmiiksi jo yhdeksän kirjaa - ja kymmenennen sain tänään oikoluettua loppuun! Kiivas tahti. Lisäksi on muita hommia kuten joulun useampien kirjämyyjäisten kokoaminen, hinnoittelu ja purku, kirjatilausten postitus asiakkaille, muut pienemmät oikolukutyöt, käsikirjoitusten lukeminen ja niin edelleen. Työntahti on kaikesta huolimatta mielestäni yleensä mukavan rento. Lisäiloa tuovat kirjajulkkarit ja kirjailijatapaamiset silloin tällöin. Välistä tuntuu, etten saa töissä tarpeeksi aikaan ja vain haahuilen ja juttelen, mutta selvästi valmistakin syntyy. Tänään sain vihdoinkin purettua loputkin joulumyyjäisten kirjat laatikoista (hyvin koleassa) kirjakellarissa, huh.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti