Ankanpoikasesta kuoriutuu joutsen

Perjantaina oli sitten viimeinen työpäiväni kustantamossa. Oli haikeaa lähteä, mutta toisaalta loma ja rennompi elämänrytmi tulevat nyt tarpeeseen. Viiteen kuukauteen mahtui paljon käsikirjoituksia, uusia ihmisiä, kirjanjulkkareita ja uusia oppeja. Söimme perjantaina työporukalla "viimeisen ateriani" Siltasessa sekä joimme toimituksessa kakkukahvit. Olen iloinen, että sain olla osallisena niin kivassa työporukassa ja kiinnostavassa työssä. Tosin jatkan sinne vielä free-kustannustoimittajana ainakin yhden kirjan parissa.

Menin perjantai-iltana Vilman kanssa katsomaan Tennispalatsin täpötäyteen ykkössaliin Black Swan -elokuvan ensi-iltaan, syömään ulos ja juhlimaan kavereideni kanssa aina yhtä hauskalle Peijakas!-klubille Musta Kissa -baariin. Tämä on aika lost weekend, koska eilenkin tuli juotua Kokomo-baarissa ja tänään on ystäväni Bolekin Mörkö-synttärijuhlat. Lisäksi katsoin eilen ostamaltani dvd:ltä ihanan elokuvan,  jane austen -lukupiiri (elokuvan nimi tosiaan kirjoitetaan pienellä), jossa on myös tyttörakkautta.

Mutta nyt mustaan joutseneen...  

Natalie Portman alias Nina treenaa balettisalilla

Black Swan on elokuva kunnianhimosta, lahjakkuudesta ja mielen järkkymisestä.

Kyseessä on oopperamainen tragedia, kauhuelokuva ja melodraamaa, jossa on myös fantastisia elementtejä. Elokuva on todella vaikuttava, koskettava ja visuaalinen, ja pidin siitä paljon. 

Nina on suloinen, kiltti ja viehättävä balleriina. Hänellä on tosin dominoiva äiti, joka on saanut tyttärensä pysymään henkiseltä kehitykseltään lähes pikkutyttönä. Nuori tyttö elää vain tavoitellakseen menestystä, ja hänen tunne-elämänsä on jäässä. Hänellä ei ole ystäviä, vaan hän on balettiporukassakin yksinäinen ulkopuolinen. Hän ei osaa ottaa rennosti eikä pitää hauskaa, eikä oikein edes elää. Nina asuu tapahtumia pursuavassa New Yorkissa, mutta ei käy ulkona. Elämä on vain suorittamista - ja se riittää hänelle. Tosin liian kokematon tyttö ei osaa tanssia aistillisia rooleja. Liian kontrolloitu elämä ja tukahdutettu seksuaalisuus saavat myös hänen mielensä järkkymään. Uusi balettitoveri Lily saa Ninan ymmärtämään, että hän pitää tytöistä.

Tarina oli jopa ahdistavan samaistuttava kun alkoi muistelemaan omia teiniaikojaan, ensi-ihastumisia ja irrottautumista vanhempien holhouksesta. Moni homoseksuaali on varmaan kokenut sen kuinka ihastuu tuttavaansa tai kaveriinsa, joka ei ymmärrä koko tilannetta ja alkaa tapailla jota kuta vastakkaisen sukupuolen edustajaa. Ninan väärinkäsitykset ja sydänsurut ovat raastavia. Lisäksi Ninan hahmo kuvaa surullisen hyvin aikaamme, jossa työ on monille kaikki kaikessa ja kilpailu kovaa, eikä ystäville tai rakastetuille tai nautinnoille jää aikaa.

Ihana Joutsenlampi-baletti on elokuvan keskiössä. Lily on elokuvassa Ninan vastapari: kiltti Nina pukeutuu valkoisiin ja aistillinen ja elämäniloinen mutta petollinen Lily mustiin vaatteisiin.

Voi vain ihastella Natalie Portmanin taitoja ja omistautumista kun hän treenasi elokuvaa varten kymmenen kuukautta ja pystyy tanssimaan kovakärkisillä ja tekemään piruetteja! Lisäksi Natalie laihdutti itsensä balettitanssijan  mittoihin.

Moni on sanonut, että elokuvan loppupuolella tuli jo turruttavan paljon shokkiefektejä ja kauheita käänteitä. Kauhuelementtien vyörytys alkoi jopa olla hieman koomista. Mietin myös itse, että tarina oli jo itsessään niin vahva, että se olisi toiminut myös ilman fantasiakohtauksia. Tosin fantasiakohtaukset olivat mielikuvituksellisia, upeita - ja hyvin pelottavia.

Tilasin jo eBaysta itselleni Black Swan -julisteen, heh. Julisteita oli itse asiassa yllättävän paljon, mutta valitsin sen eniten Suomessa käytetyn, jossa Natalie Portmanin kasvoissa on halkeama.

Black Swan -elokuvasta on useita upeita julisteita.