kauniit kannet |
Runoilijana ja nuortenkirjailijana tunnettu turkulainen Vilja-Tuulia Huotarinen (s. 1977) voitti vuoden 2011 lopulla Finlandia Juniorin nuortenkirjallaan Valo, valoa, valoa (Karisto 2011). Luin nopealukuisen kirjan vuodenvaihteessa meno- ja paluumatkalla lentokoneessa.
Vaikka kyseessä on nuortenkirja, niin halusin lukea sen, koska kieltä on kehuttu runolliseksi ja muotoa kokeelliseksi - sekä se kertoo tyttöparista. Kirja viittaa jatkuvasti sepitettyyn luonteeseensa, mikä ei kuitenkaan poista mahdollisuutta eläytyä tapahtumiin. Valoa oli helppolukuisampi kuin olin kuvitellut, mikä on siis plussaa, erityisesti nuoria lukijoita ajatellen. Teoksessa on useita suoria viittauksia kuuluisiin elokuviin ja klassikkokirjoihin, jotka ilokseni olivat kaikki minulle tuttuja (mutta en olekaan enää teinityttö, eli yläasteikäisille teokset ovat varmasti vieraampia). Kirja tuo vahvasti mieleeni ihanan ja myös rankan elokuvan Taivaalliset olennot, johon taas ei kirjassa kertaakaan viitata suoraan.
Huotarinen vuonna 2011, kuva on täältä. |
Kertojana on 14-vuotias Mariiaa, joka ihastuu paikkakunnalle tulleeseen uuteen tyttöön, perhevaikeuksien kanssa kamppailevaan äidittömään mutta kiehtovaan Mimiin. Poikkeuksellisen nuoren tyttöparin suhdetta kuvataan uskottavasti ja luontevasti. Tarina sisältää tosin ensirakkauden onnen lisäksi roppakaupalla vaikeuksia ja synkkiä sävyjä. Traagisten rakkaustarinoiden ystäville!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti