Katsoin eilen Amazonista tilaamani DVD:n Lost and Delirious (Kanada 2001). Tämä kymmenen vuoden takainen draamaelokuva perustuu löyhästi Susan Swanin omaelämäkerralliseen kirjaan The Wives of Bath, joka kertoo hänen teini-iästään sisäoppilaitoksessa 1960-luvun alussa. Elokuvassa tarina on siirretty nykyaikaan, mutta leffaan on silti jäänyt hieman vanhahtavaa arvomaalimaa, koska homous on koulun oppilaille ja oppilaiden vanhemmille niin suuri kauhistus ja vieras asia.
Hiirulaiseksi kutsuttu ujo teini-ikäinen Mary (Mouse) menettää rakkaan äitinsä. Hän joutuu tyttöjen sisäoppilaitokseen, jossa hänellä on kaksi kämppäkaveria, joiden kanssa hän ystävystyy. Kämppikset ovat kapinallinen poikatyttö-Pauline (Paulie) ja tyttömäinen Victoria (Tori), jotka ovat salaa rakastavaisia. Mary itse kuvataan seksuaalisesti vielä hyvin nupullaan olevaksi ja heteroksi, joka ei kuitenkaan järkyty kämppistensä suhteesta.
Elokuva on kaunis mutta aika klassinen kertomus nuoruudesta, ensirakkaudesta ja ystävyydestä. Olisin varmaan ollut tosi vaikuttunut ja haltioissani tästä elokuvasta kymmenen vuotta sitten, mutta nyt olen jo nähnyt useamman tämän kaltaisen elokuvan. Tarina lesboudesta ja rakkaussuhteesta kuvataan vähän hassusti sivustakatsojan (Maryn) silmin. Sydänsuruja kuvataan realistisesti, mutta ne vievät elokuvan ennemminkin tragedian kuin rakkauselokuvan genreen. Elokuva saa loppupuolella synkkiä, väkivaltaisia ja itsetuhoisia sävyjä, eikä sitä voi mielestäni pitää suloisena rakkaustarina, jollaisena sitä mainostetaan... Enkä koskaan jaksa ymmärtää henkilöhahmoja, jotka valitsevat oman onnensa sijaan vanhempiensa miellyttämisen. Tosin täytyy muistaa, että elokuvan hahmot ovat vielä epävarmoja teinejä, riippuvaisia vanhemmistaan ja koulussa, joka on usein erilaisille nuorille sosiaalisesti ahdistava paikka.
Paulie: Lesbian? Lesbian? Are you fucking kidding me, you think I'm a LESBIAN?
Mouse: You're a girl in love with a girl, aren't you?
Paulie: No! I'm PAULIE in love with TORI. Remember? And Tori, she is, she IS in love with me because she is mine and I am hers and neither of us are LESBIANS!
"Olisin varmaan ollut tosi vaikuttunut ja haltioissani tästä elokuvasta kymmenen vuotta sitten, mutta nyt olen jo nähnyt useamman tämän kaltaisen elokuvan."
VastaaPoistaVoih, näin tämän itse about 16-vuotiaana ja voin kertoa että vaikutus oli valtaisa! Itkin silmät päästäni. :D
Eli arvasin oikein! :-b Vaikka elokuva onkin surullinen, niin juuri tuollaiset elokuvat tulevat tarpeeseen teininä kun vielä hakee omaa suuntautumistaan ja sille roolimalleja...
VastaaPoista