Kesän korkkaus juhlien

Viikonloppu on ollut biletyspainotteinen kun perjantai-iltana menin Peijakas!-klubille Mustaan Kissaan ja eilen taas ystäväni Ilonan 30-vuotisjuhliin Café Talon yläkertaan ja jatkoille Lostariin. Eilen päivällä oli taas tunnelma lähes kuin eurooppalaisessa hotellissa kun söimme Vilman kanssa myöhäisen aamiaisen parvekkeella Kruununhaassa vanhempieni asunnolla. Asuin siis lauantaista lauantaihin kissa- ja lintuvahtina Krunikassa kun porukkani olivat Espanjassa. Tänään olen ilakoinut Espanjan tuliaisista, kuten hopeisesta nilkkakorusta, hajuvedestä, mantelilikööristä, mantelimarmeladista, Kiviset ja Soraset -suklaasta, oliiveista, täytetyistä paprikoista... Mmm!

Tämän kesän juomamakuja - pillimehu ja kolme uutuussiideriä

Tämä mun ja Vilman perjantaina tekemä superhelppo mansikka-marenki-kermakakku etkoille näytti ihan pommiräjähdyksen tulokselta, vaikka se kuvassa onkin yllättävän hehkeä. :-D Ilman mitään surua yhdistimme kakussa sydämenmuotoisen tarjoiluastian, neliönmuotoiset suklaakakkupohjat ja pyöreät marenkikakkupohjat...

Elisan kokkikoulu 2: Helpot vegaani-browniet

uunituoreet browniet

Menin eilen Vilman kanssa Kannelmäkeen tupareihin, joiden isäntä on vegaani. Leivoimme viemiseksi vegaanisia brownieita. Ne oli kätevää kuljettaa folioon käärittyinä paperipussissa (tosin paperipussia piti kuljettaa molemmilla käsillä vaakatasossa, jotta browniet eivät olisi muussautuneet). Löysimme hyvän leipomisohjeen tästä blogista.

Vegaanisissa ruuissa ei ole maitoa eikä kananmunaa. Suklaan sijaan leipomisessa käytetään tummaa kaakaojauhetta. Reseptin pikakahvin sijaan keitimme "oikeaa" kahvia. Kananmunien sijaan käytimme sidosaineena itse haarukalla soseuttamaamme banaania (tuossa linkittämässäni ohjeessa sidosaineena on omenasose), josta tulee vahva ja hyvä banaanin maku brownieihin. "Sattumiksi" valitsimme pekaanipähkinät, sekä loput ylijääneistä saksanpähkinöistäni. Sattumiksi käyvät kuitenkin mitkä vain pähkinät, karkkirouheet, salmiakkirouhe, kookoshiutaleet tai tummasuklaapalat (varmista vain, ettei syöjillä ole ruoka-allergioita). Brownieistamme tuli vähän liian löysiä, joten niiden olisi ehkä pitänyt olla uunissa vielä pidempään tai banaania olla enemmän. Maku vei silti kielen mennessään! Näitä pitää pian leipoa uudestaan!

Pilko pähkinät käsin pikkupaloiksi.

Vegaanitaikinassa on se hyvä puoli, että sitä voi maistella raakana kun ei ole kananmunaa, heh.

 Helpot vegaani-browniet


5 dl vehnäjauhoja
5 dl fariinisokeria
1,8 dl tummaa kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
2 tl pikakahvijauhetta
2,5 dl kuumaa vettä
1,25 dl kasviöljyä (oliiviöljy ei oikein sovi makeisiin leivonnaisiin)
1,25 dl banaanisosetta (tai omenasosetta)
1 tl vaniljasokeria
1 pss pekaanipähkinöitä  (tai muita "sattumia")

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen ja voitele n. 22 x 25 suuruinen uunivuoka. Sekoita isossa kulhossa keskenään jauhot, sokeri, kaakaojauhe, leivinjauhe ja suola. Sekoita pikakahvijauhetta veteen ja anna sen liueta täysin - tai keitä kahvia. Lisää kahvi kuiviin aineisiin. Muussaa banaanit haarukalla. Lisää sitten taikinaan kasviöljy ja banaanisose (ja vaniljasokeri jos sitä on). Sekoita tasaiseksi ja lisää pähkinät, jos käytät niitä. Kaada taikina vuokaan ja paista 25-30 minuuttia tai kunnes kakun keskelle työnnettyyn tikkuun ei enää tartu taikinaa. Anna jäähtyä kunnolla ennen kuin leikkaat paloiksi.

Ja ei kun suu suklaiseksi!

Merikapteeni vailla laivaa

Tommi Korpela saa polttaa paljon yrttitupakkaa esittäessään Corto Maltesea.

Tyylikästä, kovin tyylikästä. Näin eilen Marjon kanssa Töölössä Q-teatterissa näytelmän Corto Maltesen seikkailut. Kyseessä on varmaan ensimmäinen kerta Suomessa, kun Hugo Prattin luoma suosittu sarjakuvahahmo siirtyy teatterin lavalle.

Punaisena lankana löyhässä juonessa on aarteen metsästys. Näytelmä sekoittaa useita sarjakuva-albumeita. Miljöinä ovat 1930-luvun Venetsia ja Turkki, romanttisia paikkoja kumpikin. Lavastus on tosin hyvin, hyvin pelkistetty ja viitteellinen. Savukone on eniten käytetty lavastuselementti, ja sillä luodaan salaperäistä tunnelmaa. Viimeisen kohtauksen lumisade lavalla on hyvin kaunis. Näyttelijät hyödynsivät hyvin käytössä olevaa tilaa ja kulkivat usein myös katsomon seassa.

Näytelmä tarjoaa palan seikkailuntäyteistä ja tyylikästä maailmaa, jossa Corto Maltese on naissankari, rohkea taistelija, pohdiskelija, nautiskelija, vapaa sielu ja merikapteeni vailla laivaa. Romanttiseen maailmankuvaan kuuluu myös toteutuvia ennustuksia ja kohtalonuskoa, jotka eivät uppoa muhun, mutta toisaalta, satuahan tämä vain on.

Näytelmä keskittyy esittelemään mainioita henkilöhahmoja ja luomaan henkilökuvaa Corto Maltesesta sekä tarjoamaan filosofisia tai hauskoja nokkeluuksia. Jossain lehtiarvosteluissa on moitittu sitä, että Q-teatterin näytelmä on humoristinen toisin kuin sarjakuvat, mutta minusta komiikka toimi hyvin lavalla, erityisesti kun itse juoni oli vähän sekava. Tarinassa piisaa vauhtia, ennen kaikkea aseilla osoittelua. Ammuskelua on paljon ja ihmisiä kuolee lavalle kuin heinää.

Naispuoliset näyttelijät Pirjo Lonka ja Kreeta Salminen esittävät taitavasti niin monia rooleja, että lopputaputuksissa ihmettelin, eikö lavalle tule tosiaan kuin kaksi naista!

Kuvassa Tommi Korpela (Corto Maltese), Kreeta Salminen (Venexiana Stevenson) ja Pirjo Lonka (Lady Marianne) | Kuvaaja Patrik Pesonius

Hupaisaa sinänsä, että corto maltese tarkoittaa lyhyttä maltalaista, ja Tommi Korpela on hyvin pitkä mies - eikä sarjakuvissakaan Corto Maltese näytä lyhyeltä.

Pidin näytelmästä, mutta ei se ollut niin järisyttävä kokemus kuin olin odottanut. Ehkä olin ehtinyt etukäteen kuukausien ajan odottaa näytelmää niin paljon, ettei se enää voinut kohota odotusteni tasolle. Lisäksi  viime päivinä on ollut niin paljon menoja, että olin eilen teatterissa jo vähän väsynyt ja ajatukseni lähtivät välillä harhailemaan. Olen kuitenkin iloinen, että näin Corto Maltesen seikkailut, koska sain nauraa hyville jutuille ja mua olisi kuitenkin harmittanut, jos olisin missannut tämän supersuositun näytelmän. Nyt mulla on kaverilta lainassa kolme Corto Maltesen sarjakuva-albumia, joten voin niiden avulla palata tarinaan. 

Corton ystävä ja vihollinen, paha mies Rasputin, jonka nimi ei viittaa Venäjän tsaariperheen lähipiiriin päässeeseen Rasputiniin.

* * * * *

Väliajalla Q-teatterin kahviosta leijaili ihana vastaleivotun pullan tuoksu. Vaikka en ole pullaihmisiä, niin kerrankin tuoksu sai mut pauloihinsa. En kuitenkaan viitsinyt mennä pitkän jonon jatkoksi ja olin jo ennen teatteria herkutellut Töölöntorilla Café Tin Tin Tangossa. Tein sitten tänään jotain, mitä en ole tehnyt naismuistiin: leivoin pullaa! Ja hyvää on. En ollut vain muistanut, kuinka taikinaa täytyy joka välissä kohottaa, joten valmista herkkua sai odottaa.

Jostain syystä leipomani "pikkupullat" paisuivat isoiksi ja näyttävät sämpylöiltä, heh.

pullantuoksua kotiin

Elisan kokkikoulu: cookiepopsit

Mun ja Vilman leipomat sydämelliset cookiepopsit  <3

Tänään on vuorossa myös vähän erilaista kulttuuria... ruokakulttuuria leipomisen muodossa!

Tein eilen Vilman kanssa kokkausillassamme jälkiruuaksi appelsiini-maitosuklaa-pipari-popseja. Suklaaherkkuja oli mukava nauttia kahvin kanssa samalla kun katsoimme mun luona leffaa.

Popsit ovat ihanteellisia tarjottavia myös vaikka kotibileisiin, koska ne ovat halpoja ja nopeita tehdä ja niitä tulee kerralla tehtyä suuria määriä. Lisäksi reseptiä voi muokata loputtomiin vaihtamalla keksilajia, tuorejuustomakua, suklaalaatua ja koristeita. Mieleeni tuli, että tämä on esimerkiksi erinomainen tapa käyttää joulusta ylijääneet tylsät piparit ja miksei myös suklaalevyt, joihin on jo kyllästynyt.

Löysimme googlettamalla ohjeen Viikuna-blogista. Viikunan ohjeessa on suklaa-turkinpippuripopseja, jotka kuulostavat myös suussasulavilta. Vaihdoimme kuitenkin eilen suklaakeksit kardemumma-pipareiksi, tavallisen tuorejuuston appelsiininmakuiseksi sekä tumman- ja valkosuklaan tilasta otimme maitosuklaata emmekä käyttäneet turkinpippureita. Koristeiksi valitsimme karkkisydämet, joita mulla oli kotona ennestään. Lisäsimme taikinaan myös jo avaamastani Mozart-pullosta pari isoa ruokalusikallista suklaalikööriä.

Eli kaikki aineksemme olivat: kardemumma-piparit, appelsiinituorejuusto, maitosuklaalevy, suklaalikööri ja sydänkoristeet.

Onko sinulla jotain omaa hyvää popsi-reseptiä?

Viikunan kirjoittama teko-ohje: "Murenna suklaakeksit hienoksi muruksi. Lisää tuorejuusto ja turkkarit joukkoon ja sekoita tasaiseksi massaksi. Pyörittele massasta pieniä n. 10 g kokoisia palloja ja nosta ne jääkaappiin viilentymään.  Sulata suklaa varovasti mikrossa tai vesihauteessa. Nosta pallo haarukan päälle ja valele suklaata lusikalla pallon päälle. Koputtele haarukkaa kulhon reunaan, niin saat ylimääräisen suklaan pois. Nostele pallot leivinpaperille toista haarukkaa apuna käyttäen. Jos haluat koristella pallot, tee se heti ennen kuin suklaa alkaa jähmettyä. Nosta valmiit pallot kylmään kovettumaan. Nautiskele! Säilytä pallot jääkaapissa!"

Tässä aineksemme, jotka kokonaan käyttämällä saimme tehtyä noin 30 kappaletta popseja.

Jos ei omista survinta, niin piparit saa helpoiten murskattua laittamalla ne pienen pakastemuovipussin sisälle ja kaulimalla tai pusertelemalla pussia.

Taikinapallot saa kuorrutettua sulassa kuumassa suklaassa lusikan ja haarukan avulla.

valmis jälkiruoka-annos sydämellisiä piparipopseja! Nam.