Kiitos posteljoonille!

Well, well... Mitä posti tänään toikaan minulle Amazonista. ;) Tosin en tiedä, kestääkö sydämeni nyt näiden romanttisten tyttörakkauselokuvien katsomisen. Ajattelin tänään katsoa kirjastosta lainaamani Footloose-elokuvan (1984), koska tanssielokuvat nuorista kapinallisista aina piristävät. Lisäksi mulla on sushia ja sipsejä, mitä muuta flunssainen ihminen voi toivoa? Ai niin, nautin myös ison pehmistuutin Espan puistossa auringon paisteessa - parasta hoitokeinoa.

Posti toi mulle tällä viikolla myös Image-lehden, jonka kannessa tavallisesti superfemme Chisu poseeraa yllättäen näyttäen ihan daikilta! Cool. Chisun kolmas levy Kun valaistun ilmestyy muuten kauppoihin 5.10.!!! Laulajatar on ollut tehokas.

Homostelupakettiini kuuluu myös uusin Normihomolehti. Siinä muuten mainitaan Ruotsissa juuri nyt leffateattereissa pyörivä söpö tyttörakkauselokuva Kyss mig (englanniksi With Every Heartbeat). Ruotsalaisessa elokuvassa keski-ikäinen mies ja nainen menevät naimisiin, ja heidän aikuisista tyttäristään tulee siskopuolet, jotka myös ihastuvat toisiinsa. Mukavaa, että tytöt ovat kerrankin samanikäisiä kuin itse olen eli kolmekymppisiä, eivätkä siis teinejä tai paljon vanhempia. Tuleekohan leffa teatterilevitykseen myös Suomessa? Ainakin elokuvan voi varata dvd:nä netistä cdon.comin kautta, jos ei muuta.

Kyss mig

Kyss mig -leffan traileri

Kakkuja, tyttöjä ja discovaloja

Club Jolena

Lontoosta asti taitavat jotkut tahot vakoilla mua, koska en keksi muuta syytä sille, että siellä tehdään aivan selvästi mulle räätälöityjä lehtiä ja baareja. :-D Kiitos näistä vinkeistä Iriinille, jonka luokse Lontooseen lennän parin viikon päästä. The Most Cake on uusi lontoolainen verkkolehti lesboille. Tytöt tekevät lehteä vapaa-ajallaan, mutta se on yllättävän ammattimaisen ja kunnianhimoisen näköinen. The Most Cake on nimenomaan suunnattu meneville ja kulttuurinnälkäisille femmeille, jotka tykkäävät syödä leivoksia kahviloissa...


Mikä vetää mut täysin sanattomaksi, on lehden sivuilla listatut lontoolaiset lesbobaarit. Siis niitä ei ole vain yksi tai kaksi, vaan ihan pirun monta! Ja Helsingissä ei ole 2000-luvun alun Poreen jälkeen ollut yhtään lesbobaaria... No onhan täällä onneksi useampia lepakko- ja queerklubeja DTM:ssä, Jenny Woossa (Jenny Woo muuten lopettaa syksyllä, nyyh), ravintola Kaisaniemessä ja Mustassa kissassa, mutta niitä ei ole edes joka viikko. Jos asuisin Lontoossa, olisin luultavasti täysin holtiton ja en tekisi mitään muuta kun kiertäisin iltaisin noita baareja, heh. Esimakua saan parin viikon päästä, koska olemme menossa tutustumaan Candy Bariin, jossa on kolme kerrosta (pyörryin äsken), ja jossa kuvataan myös lesboista kertovaa samannimistä tv-sarjaa. Olen käynyt yhdellä makealla mutta pienellä lepakkoklubilla Lontoossa tammikuussa 2008, mutta en nyt enää muista sen nimeä.

Lontoolaiset lepakkobaarit (jo nuo nimet ovat houkuttelevia ja tyttömäisiä, ja osa punastuttavia...)


Bird Club

Candy Bar
Club Motherfucker

Club Jolene
Club Kali
Code
Dalston Superstore
Dick and Fanny
Dirty Converse Disco
East Bloc
Feed the Horse
First Out
Flashdance
Flaunt
George and Dragon
Girl Action
Girlcore
Green Carnation
G Spot
Holla London
Joiners
Kolekt London
Lounge
Mannequin
O Bar
Other People’s Property
Popstarz
queen Bees
RakQUEEN
Ruby Tuesdays
Shush
Sissy Sports
Twat Boutique
Unskinny Bop
Wish
100 % Babe