Valaiden laulun arvoitus

kaunis kirjankansi

Luin tänään puistonpenkillä istuessani loppuun Saara Henrikssonin (s. 1981) esikoisromaanin Moby Doll (Into Kustannus, 2011). Kyseessä on yhteiskunnalliseen, poliittiseen ja kansalaisaktivismi tietokirjallisuuteen keskittyvän kustantamon ensimmäinen julkaistu romaani. Henrikssonin romaani sopii hyvin Inton arvomaailmaan, koska kirjassa seikkailevat muun muassa biologi ja kansalaisaktivistit ja ollaan valaanpyyntiä vastaan.

Romaani kertoo valaista ja musiikista. Tarinassa nuori helsinkiläinen musiikinopiskelija Jenny lähtee Norjan Jäämerelle tutkimaan valaiden laulua. Jennyä seuraa hänen muutaman vuoden takainen ex-miesystävänsä Jokke, joka on työnarkomaani virkamies ja yhä salaa ihastunut Jennyyn. Kuten kirjan takakansi kertoo, Moby Doll käsittelee saavuttamattoman kohteen metsästystä mutta myös kommunikaation mahdollisuutta ja musiikin voimaa.

Pidin kirjan hyvin omaperäisestä aiheesta. Realistisesti alkavassa romaanissa on jännittävällä loppupuolella science fiction -piirteitä. Vähän alle 200 sivuinen kirja on nopea lukea. Sujuvasti etenevää tarinaa lukiessa oppii myös paljon valaista. Nimi Moby Doll viittaa sekä Herman Melvillen kuuluisaan tiiliskiviromaaniin Moby Dick (1851), jossa merikapteeni yrittää pyydystää valkoista valasta, että todelliseen Moby Doll -nimiseen miekkavalaaseen, joka vuonna 1964 oli ensimmäinen vangittu elävä miekkavalas - ja nimestään huolimatta uros.

Perjantain Helsingin Sanomissa oli Antti Majanderin arvio Saara Henrikssonin romaanista, ja arvion voi yhä lukea verkkolehdestä. Lisäksi voi tutustua esikoiskirjailijan kirjallisuusblogiin Margaret Pennyn muistikirja, jossa voi osallistua kisaan ja voittaa romaanin itselleen.