Tänään televisiosta tulee elokuva Kultakalan muisti (Goldfish Memory, Irlanti 2003, K11). Jostain syystä elokuva on piilotettu myöshäisiltaan eli se tulee TV2:lta klo 22.35.
Olen nähnyt tämän komedian jo joskus 2000-luvun alkupuolella leffateatterissa Vinokinossa tai Pridekinossa tai vastaavassa. Pidin elokuvasta, vaikkei se päässytkään suosikkilistalleni asti. Se kertoo dublinilaisista kaksi- ja kolmikymppisistä biseksuaaleista sinkuista, jotka kokeilevat ensimmäistä kertaa lesbo- tai homorakkautta. On mielenkiintoista seurata henkilöhahmojen kehitystä ja oman seksuaalisuuden etsintää. Mukana leffassa on myös heterorakkautta eli kaikki parisuhteiden kirjot (yhdenkin ihmisen elämässä) näytetään. Yhtä päähenkilöä ei oikeastaan ole, vaan oikea kavalkadi hahmoja. Pidin elokuvassa siinä, että se kuvaa yliopistoväkeä ja kulttuurinystäviä, ja treffitkin sovitaan taidenäyttelyyn ja luetaan runoja kivassa kahvilassa.
Miinusta taas siitä, että suhteet ovat todella monimutkaisia ja vaikeita (onhan sellainen tietysti myös usein realistista, ainakin nuorilla). Elokuva jättää välillä katkeran maun ja pinnallisen kuvan ihmissuhteista. Kaikki myös ihastuvat ja treffailevat ristiin rastiin toisiaan - niin kuin usein tosielämässäkin samassa yhteisössä. Kultakalan muisti pyrkii realistisuuteen siinä, että rakkaussuhteet ovat usein lyhyitä ja alun jännityksen jälkeen juttu väljähtää. Nyt ei tarjota vain romanttisten komedioiden tyypillistä loppuelämän onnea. Mutta ei tässä synkistellä, vaan näytetään myös romanttisia ja iloisia kohtauksia.
Detaljina mainittakoon, että leffan nimi ja siinä käytävä keskustelu kultakalan muistista ovat väärässä. Wikipedia: "Yleisen luulon mukaan kultakalan muisti on noin kolme sekuntia, vaikka tutkimuksien mukaan se on noin kolme kuukautta."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti